lauantai 23. helmikuuta 2019

Oodi ystävyydelle

Rakkauden juhla. Oodi ystävyydelle.

Mä ymmärrän, ja kunnioitan. Aatetta, kaupallisuutta, rakkauden roiskintaa ympärille ja ystävien olemassaolon juhlintaa.

Ihanaa ja tarpeellista. Ehkä jopa terveellistä, itsellenikin.

Mutta koska seison aina vähän puun alla, varjossa, mä olen ilonpilaaja.
Sillä kaikki nuo edellämainitut ihanat asiat lämmittävät, kun seisot auringonpaisteessa ja kylvet kaikessa ystävyydessä ja kiitollisuudessa. Rakkaudessa.
Kyllähän niihin sopii käpertyä, miksikäs ei, ihminen ei selviä ilman kaikkea sitä, kertoi minun viisivuotiaani eräs päivä.

Mutta en hennonnut sanoa tälle pienelle ihmiselle, että kun on pakko, niin selviää.
Ei se kukka ehkä elävin ole ilman kastelua, eikä kauneimmillaan, mutta siellä ne juuret ehkä on.

Ilman ihmissuhteita, ystävää ja rakkautta, hengittää raskaasti liian moni vastaantuleva.

Hyvää Ystävänpäivää Sinulle koululainen, jonka kartonkisydämeen ei tullut yhtään nimeä. Ei yhtään kivaa lausetta, eikä piirrettä sinusta.
Sinulle, jonka lempiruokaa kukaan lapsi ei kysy, kenen kotiin ei koulun jälkeen kukaan tule.

Sinäkin olet täällä.

Hyvää Ystävänpäivää Sinulle, Äiti.

Joka putosit kelkasta. Putosit pois.
Sait perheen, mutta maksoit hinnan. Sinulle, jonka vauva huutaa yöt ja päivät, eikä ketään kenelle kertoa.
Sinulle, joka instagramissa katsot ihmisiä jotka tunsit. Mutta kukaan ei jäänyt siihen, jäljelle.
Ovat kuvia enää. Eletystä menneestä.

Hyvää Rakkaudenjuhlaa sinulle, joka olet liikaa.

Kaikille liikaa, pitäisi olla vähemmän. Kun yrität olla vähemmän, katoat kokonaan. Et ole Sinä, olet kuori jollekin toiselle, itsesi hävittäen.
Yksin. Sillä kukaan ei näe Sinua, seisot jonkun rinnalla tyhjänä hymyillen.
Kumpa olisit mieluiten liikaa Sinä, olisit kuitenkin siinä. Sinä.

Hyvää Ystävänpäivää Sinulle, Vaimo.

Sinä, joka olet väline. Tarvike kotona, pölyyntyvä hyödyke. Pidät huolta Hänestä, mutta koneistosi kolisee. Olet rikki, unohdettu, huonosti kohdeltu ja mykistetty.
Sinäkin olet täällä, mutta hajalla. Eikä kukaan sinua korjaa, mutta aikanaan ehkä korvaa.

Hyvää Ystävänpäivää Sinulle, Teini.

Joka katsot peiliin, ja näet väärää. Olet ihan muu, mitä muiden silmät näkee. Sinulle, joka kauhuissasi murskaat käsiisi itsesi, jotta saat kaiken siroteltua siististi kauniiseen pulloon.
Että sovellut. Kelpaat.
Sinulle, joka kivityksen pelossa elät roolin, sillä yksin on pimeää. Eivät ne muut tiedä, siksi Sinut huolivat, sovit siihen pirtaan etkä ole tuntematon. Etteivät he pelkää, Sinua.
Kuka oikeasti olet.

Hyvää Ystävänpäivää kaikille, ketkä seisovat vähän varjossa, ilman kättä kenenkään kädessä.

Sinä olet täällä.

Olkoot tämä nyt Sun päivä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoittajasta

F90.0 ja Minä.

ADHD :n tuhannet kasvot. Nämä ovat minun. F90   ❤ Olisin uskottavampi monelle, jos olisin lapsena ollut agressiivinen. Purkautunut käytö...